Olenkohan ainoa, jonka mielestä liian usein lehdissä on henkilöhaastatteluja, joista paistaa läpi jutun toimittaneen TOIMITTAJAN ASENNE jutun kohdetta kohtaan. Missä on journalistinen objektiivisuus?
Tämä tunne tulee liian usein Hesarin NYT-liitettä lukiessani.
Taidan olla hiukan kehno arvostelemaan kyseistä julkaisua, sillä lopetin sen lukemisen neljä vuotta sitten – juurikin tästä syystä ja toki olen värikkäänä porvarina itse saanut kasapäin lokaa lehden sivuilla, ihan kansijuttua myöten. Mutta positiivisena ihmisenä otin toivekkaana lehden pitkästä aikaa käsiini ja katsoin oliko asennemuutos tapahtunut. Näköjään sama meno jatkuu. Tässä yksi esimerkki: juttu Mikael Jungnerista. Lehti tuntuu ylimieliseltä sekä yhden poliittisen puoleen sanansaattajalta. (No ainakin täällä ollaan kanssani samoilla linjoilla ja Ruben Stillerin vetämässä Pressiklubi-ohjelmassa eräs median grand old man osoitti halveksuntaa NYT:in toimitusta kohtaan…)
Eikö lukijoita ja varsinkin lukijoiden älykkyyttä arvosteta sen verran, että heille toimitettaisiin juttu ilman valmiiksi pureskeltua asennetta ja sitten lukijat saisivat ITSE päättää onko joku “pelle” vai ei?
Vai onko NYTin henkilöjutut muuttuneet kolumneiksi…? (Kolumni= sanoma- tai aikakauslehdessä omalla palstallaan säännöllisesti julkaistava lyhyt kirjoitus, jossa toimittaja tai avustaja esittää oman mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta.)
Ja kuinkakohan paljon NYT-liitteellä olisi tilaajia jos lehden taival Hesarin parasiittina päättyisi?
Hmmmm… olisihan se mukavaa tuottaa tv-ohjelmaa, joka tulisi joka perjantai kesken MTV3 Kymmenen uutisia.
Halusitte tai ette!
– — – –
KIITOS KOMMENTEISTA! Kävin kommentoimassa todella epä-anti-non-objektiivisesti takaisin…jee jee.

September 14, 2009
Mahdollisesti toimittajalla on omat syynsä, joita herjauksen kohde ei silti yleensä tajua? Ainoa posittivinen seikka Kangasniemessä lienee hänen Karjalaisuutensa?
Jos joku kirjoittaisi minusta tuollaisen jutun, niin haastaisin hänet heti miten oikeuteen julkisesta kunnianloukkauksesta ja herjauksesta. Tosin Suomen oikeusjärjestelmän tuntien siellä todennäköisesti annettaisiin sakot minulle.
Toisaalta onhan tunnettua, että esimerkiksi savo ei ole murretta vaan vittuilua, jota savolaiset eivät itse huomaa. Ehkä sama pätee myös muihin itä-suomalaisiin? Näin joutuisimme taas heitä armahtamaan?
Kannattaa jättää Hesari edelleenkin ostamatta.. kuten moni muukin ala-arvoinen lehdistön tuotos Suomessa. Ainoaksi toimivaksi vastavedoksi loukkaavalle julkiselle kirjoittelulle lienee se, että käy esimerkiksi jokin yö maalaamassa ilkeän kolumnistin talon seinään hämähäkin väärinpäin?